lauantai 14. toukokuuta 2016

Hands on!



Yksi mielenkiintoisimmasta tutustumiskohteista ulkomailla (työmatkalla) ollessa on koulu. On aina hauska päästä katsomaan itse koulurakennusta, aistimaan tunnelmaa ja keskustelemaan opettajien ja oppilaitten kanssa. Perjantaiaamuna suuntasimme Osnovna Sola Dragomeljin kouluun hieman Ljubljanan ulkopuolelle. Siellä vierailimme kahdella neljännen luokan tunnilla ja tapasimme opettajan, joka pitää molemmille luokille kerran viikossa de Bono -tunnin.

Paitsi opettajan kokemuksia, saimme kysellä oppilailta, mitä mieltä he näistä tunneista ovat. Opettajan kertoman mukaan lapset nauttivat de Bono -tunneista, mutta alussa ongelmana on se, että he ovat tottuneet saamaan asiat valmiiksi pureskeltuina – aika tutulta kuulostaa :) Ajattelu oli aluksi vaikeaa, mutta lapset ovat saaneet lisää itseluottamusta.

 

Lapset itse olivat sitä mieltä, että he ovat oppineet käyttämään työkaluja esimerkiksi tavoitteita asettaessaan ja myös fokusoimaan tekemistään ja ajatteluaan. He olivat myös sitä mieltä, että näiden taitojen oppimisesta tulee olemaan heille hyötyä aikuisena, mikä tekee elämästä helpompaa. Lisäksi työkalujen käyttö auttaa heitä ajattelemaan nopeammin. Kaiken kaikkiaan lapset tuntuivat pitävän näitä tunteja todella mukavina ja antoisina.

Kouluvierailun jälkeen kurssin viimeiset tunnit käytettiin vielä yhden työkalun oppimiseen: Concequences and Sequenses (C&S). Käsillä olevaa asiaa lähdettiin tutkimaan lyhyen (0-1 v), pidemmän (1-5 v), keskipitkän (5-25v) ja pitkän (yli 25 v) aikavälin vaikutuksista käsin. Jos siis nyt päätettäisiin, että 12 vuotiaat saavat halutessaan lopettaa koulun ja mennä töihin, mietittäisiin millaisia vaikutuksia tällä milläkin aikavälillä olisi. Asiaa tarkasteltaisiin eri näkökulmista kuten oppilaan, koulun sekä yhteiskunnan ja ensin myönteisestä ja sitten kielteisestä näkökulmasta (C&S, OPV ja PMI).


Ennen todistusten jakoa upea kouluttajamme Nastja Muleva antoi meille pähkinänkuoressa vinkkejä työkalujen käyttöönottoon. Tärkeintä on ryhtyä hommiin ”hands on”. Nastja painotti useaan otteeseen kurssin aikana, että ajattelu on taito, joka on opittavissa aivan niin kuin mikä muukin taito tahansa. Tällä taidolla ei ole mitään tekemistä ihmisen älykkyysosamäärän kanssa ja se kehittyy harjoittelun myötä.




Aikamoisen työkalupakin saimme mukaamme. Kouluttaja oli erinomainen, kurssilaisten ryhmähenki kantoi yli epätoivon hetkien ja uusia ystävyyssuhteita luotiin. Tästä on hyvä jatkaa omienkin ajattelutaitojen kehittämistä. Slovenia kiittää ja kuittaa ja lentää illaksi kotiin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti