Hola! Ummikoiden toinen päivä Barcelonassa

Herättyämme makoisten unien jälkeen ja syötyämme reilun aamiaisen suuntasimme jälleen kohti Cadaver Exquisit –koulutuspaikkaamme. Perillä meitä odottikin viisi innokasta kurssilaista kouluttajamme Martan lisäksi. Päästyämme pöydän ääreen esittelimme toisillemme kotitehtäviemme tuotokset. Sitten ohjaajamme Marta jatkoi luennolla ihmisen perustarpeista ja syistä miksi ihmiset matkustavat ja mitä he matkoiltaan hakevat. Olemmeko arjessa niin kiireisiä, että elämme jonkinlaisessa virtuaalitodellisuudessa? Onko meillä aikaa tehdä niitä asioita, joita haluaisimme vai suoritammeko arkea yhteiskunnan ja ympäristön aiheuttamien paineiden vuoksi? Lähdemmekö lomamatkalle paetaksemme tätä virtuaaliarkea? Tämän jälkeen aloimme pohtia aikaa ja ympäristön merkitystä hyvinvoinnin kannalta. Teorian mukaan terveellisen päivän ajankäyttö koostuu uni-, liikunta-, keskittymis-, yhteys-, leikki-, rentoutumis- ja reflektointiajasta. Mitenköhän meidän kaikkien ajankäyttö päivän aikana jakautuu noiden osien välille?

Katalonialaista lifestyleä havannoitiin Arc de Triomfilla.

Marta Mandolini roolissaan.

Aamun teoriatunnin jälkeen lähdimme liikkeelle. Hyppäsimme metroon, jolla huristelimme kaupungin toisella puolella sijaitsevaan Parc de la Ciutadella –puistoon. Puistossa saimme haastavan tehtävän. Meidän tuli tutustua alueeseen 20 minuutin ajan käyttäen hyväksi kaikkia aistejamme; haistellen, kuunnellen, katsoen, koskettaen ja hengittäen. Ei ollutkaan niin helppoa miltä kuulostaa, mutta antoi uuden perspektiivin siihen mitä kaikkea ympäristöstä voi kokea. Seuraava tehtävä tehtiin kahdessa ryhmässä. Ryhmän piti luoda tarina puistosta käyttäen hyväksi edellisenä iltana muovailtuja maskotteja. Akin ryhmän tarinasta tulikin valmis käsikirjoitus lohikäärmeseikkailulle kun taas Ernon ryhmän tarina liittyi enemmän ystävyyssuhteisiin. Tehtävä oli molempien ryhmien mielestä erittäin hauska sekä käyttökelpoinen opetuksessa ja oppimisessa. 

Chappy kavereineen lohikäärmettä etsimässä.

Mitähän siellä jalkojen välissä onkaan?

Puppy, Bibi, Alex ja Lizzy tietenkin!

Lounaan, jonka muuten Erno söi eri ravintolassa kuin muut, jälkeen siirryimme metrolla Barcelonan ostoskaduille La Ramblalle ja Passeige de Grazialle. Saimme paikalliselta oppaalta kuulla paikallisista tavoista kävelymme lomassa. Etenimme tosin hitaasti koska etenkin kurssimme naispuoliset osallistujat halusivat vierailla useissa kaupoissa matkan varrella Akin ja Ernon keskittyessä pääasiassa kaupungin historiaan ja kulttuuriin… Päätimme kävelyn Passeige de Grazialle Casa Batlló –rakennuksen kohdalle. Kyseinen rakennus muistuttaa enemmän saduissa kuvattuja rakennuksia kuin normaaleja kaupunkirakennuksia ja edustaa katalonialaisen modernismin tyylisuuntaa. Tämän jälkeen ummikot suuntasivat vielä väliin jääneille ostoksille muun ryhmän lähtiessä hotelleilleen lepäämään. Tätä kirjoittaessa mieleen juolahtaa vain kysymys siitä, että mitähän se huominen mahtaa tuoda tullessaan? 

Katalonialaista modernismia Antonio Gaudin tapaan.