Hasta la vista, Barcelona!

Blend in Barcelona by Gabi.

Perjantain koulutuspäivä alkoi kotitehtävien purkamisella. Aluksi kerroimme kokemuksistamme Adriane’s Thread -kotitehtävästä, jossa pyydettiin paikallista señoraa tai señoritaa kertomaan Barcelonan mielenkiintoisista paikosta, joissa hän itse tykkää käydä. Gabriella ja Ute olivatkin käyneet pitkät ja monivivahteiset keskustelut katalonialaisten kanssa saaden selville mielenkiintoisia detaljeja paikkakunnan omintakeisista kohteista. Myös Lyseon omat gringot olivat hoitaneet kanssakäymisen paikallisen väestön kanssa hieman jäyheämmällä pohjoismaalaisella tyylillä espanjaa ja englantia puhuen (Aki) tai käsillä huitoen (Erno). Jälleen kerran keskustelumme kävi vilkkaana ja karttamerkintöjä tarkasteltiin niin turistien kuin paikallistenkin näkökulmasta uutta oppien.

Elämä on tasapainoilua.

Blend in -kokemusten reflektoinnin jälkeen kurssilaiset kertoivat tarinan siitä, mitä heidän maskottinsa oli reissulla tähän mennessä kokenut. Ernon edellisen illan viiden tunnin viilaus Prezi-sovelluksen parissa ei ollut mennyt hukkaan, sillä kansainvälinen kuulijakunta suorastaan haukkoi henkeään Ernon visuaalista ja lennokasta esitystä seuratessaan. Aki puolestaan sai porukan pysähtymään elämän tasapainoa kuvailevilla filosofisilla tulkinnoillaan.

Iltapäivällä saimme tehtäväksi soveltaa viikon aikana opittuja asioita jonkin käytännön kurssin suunnitteluun. Tiimiseikkailukurssi saikin tuoretta sisältöä ja kansainvälistä otetta tämän yhteistyön tuotoksena. Mitä kaikkea ideoimmekaan? Tämä selviää yri-kurssilaisille parin viikon kuluttua alkavalla kurssilla.

Aki onnellisena todistus kädessään ja Marta kainalossaan.

Erno tuulettaa saamaansa todistusta Marta kainalossaan.

Koska olimme olleet ahkeria ja tehneet lauantainkin hommat jo sisään, oli jäljellä vielä kurssitodistusten jako ja haikeat jäähyväiset erinomaiselle kurssin ohjaajallemme Marta Mandolinille. Päätöskeskustelussa totesimme kurssin olleen menestys, sillä olimme kaikki oppineet jotain sellaista mitä emme olleet osanneet odottaa. Kurssilaisten kanssa vietetyn myöhäisen lounaan jälkeen Lyseon caballerokset lähtivät väsyneinä, mutta monta kokemusta rikkaampina kirjoittamaan tätä viimeistä blogia kovalla työllä ansaitulla "vapaa-ajallaan".

Ennen nukkumaan menoa kävimme tosin vielä yhdessä Unescon maailmanperintökohteessa, Park Güellessa ihastelemassa modernistista arkkitehtuuria ja maisemia yli kaupungin. Hienoja ovat! Nyt kuitenkin Barcelona vaikenee. Me emme.

Park Güell on vaikuttava kokemus.

Caballeros comentar hasta la vista, Barcelona!

Ummikko vai Maslowin turisti?

Ei nimi koulutuspaikkaa pilaa...

Torstaina heräsimme sateen ropinaan ja ohikulkevien autojen märkien renkaiden tuottamaan lätinään katua vasten. Kostea ja sateinen sää ei kuitenkaan haitannut, sillä tiedossa oli koulutuspäivä sisätiloissa. Cadaver Exqusitionille (vapaasti suomennuttuna nimi tarkoittaa hienostunutta raatoa...) päästyämme aloitimme edellisen päivän harjoituksissa otettujen valokuvien ja kirjoitettujen tarinoiden läpikäymisen kertomalla niistä tuntemuksista, ajatuksista ja kokemuksista, joita olimme kuviimme tallentaneet. Kuvista syntyikin vilkasta keskustelua ja etenkin Ernon syvästi filosofiset pohdinnat Barcelonan katujen löydöistä sekä Akin vertauskuvat Tapaksista vakuuttivat kansainvälisen keskustelijatiimimme.

Want to kick out?

Tämä kuva kertoo paljon Espanjasta ja Kataloniasta.

Iltapäivällä kouluttajamme Marta Mandolini piti teorialuennon yksilön tarpeista ja matkustamisen motiiveista. Nämä seikat vaikuttavat siihen, miksi henkilö kokee tarvetta lähteä lomalle ja millaisen loman hän valitsee. Lähtisitkö sinä mieluummin seikkailulomalle Amazonin tutkimattomaan viidakkoon vai nauttimaan lämmöstä ja auringosta Kanariansaarten hiekkarannoille tai lähtisitkö mieluummin Pariisin kahviloihin tutustumaan paikalliseen elämäntapaan ja ilmapiiriin? Oletko koskaan miettinyt miksi kyseinen lomamatka kiinnostaa juuri sinua?

Näihin turismikin perustuu.

Matkailija lounastaa siellä missä paikallisetkin.

Iltamme kuluivat pikälti kotitehtäviä tehden.

Kotitehtävien teosta päästyämme lähdimme vielä iltalenkille. Lehtori Orimuksen suosituksesta otimme määränpääksi Sagrada Familia -kirkon. Kuten usein elämässä, niin myös tässä tapauksessa matka oli yhtä merkityksellinen kuin perille pääsy. Itse kirkko oli vaikuttava iltavalaistuksessa, vaikka eihän se ollut vielä edes valmis ;-) Matkalla Aki otti myös kontaktia paikalliseen väestöön saaden vinkkejä erilaisista paikoista joissa matkailijan kannattaa vierailla aistiakseen ja kokeakseen aidon Barcelonamaisen elämänmenon ja rytmin. Ukkomiehinä päätimme kuitenkin lähteä nukkumaan ja jätimme osan vinkeistä nuorempien sinkkujen hoidettavaksi...

Sagrada Familia iltavalaistuksessa.

Kello puoli yhdentoista iltatoimet katalonialaisittain.

Perdon, me podria recomendar algunos puntos de interes (que no esten turisticos) en Barcelona?

Psykomaantiede. Maantieteen tunti psykopaatin pitämänä vai maantieteen tunti psykopaateille? Ei, vaan kyseessä on kurssilaisten kolmannen päivän aloittanut teema. Psychogeographic -termillä viitataan metodiin ja harjoitukseen jota käytetään koulutuksessa avartamaan ihmistä näkemään elinympäristöään uudella tavalla. Mahdammeko esimerkiksi itse koskaan tarkkailla mitä Lyseon naapuritalojen katoilla tapahtuu? Tai mitä aarteita oman selkämme takana onkaan? Entä tarkkailetko vai koetko, erotutko vai sulaudutko? Haluatko vertailla vai sopeutua? Pohtimalla näitä kysymyksiä voit löytää uuden ulottuvuuden paitsi ympäristöstäsi niin myös itsestäsi.

Chappy ja Puppy haistelemassa merituulta.

Me asumme täällä.

Teoreettisen pohdiskelun jälkeen hyppäsimme jälleen metroon ja ajoimme sillä Barcelonan sydämeen. Saimme erilaisia tehtäviä joiden avulla laajensimme tietoisuuttamme tavoista joilla ympäristön voi kokea. Turistinähtävyyksien katsomisen sijaan suuntasimme kulkumme pikkukaduille. Etenimme spontaanisti kujalta toiselle kaikki aistit valppaina. Turistikohteen tultua eteemme käännyimme 180 astetta ja katsoimme mitä siinä suunnassa näkyy. Matkaa tehdessä pyrimme löytämään vastakohtia ja mielenkiintoisia yksityiskohtia sekä aistimaan paikan tunnelmaa. Näitä menetelmiä käyttäen saattaa arkipäiväinenkin ympäristö näyttäytyä tavalla joka kenties herättää uusia ajatuksia ja kysymyksiä.

Paikallishallinon parlamentti, josta katsottuna aukion toisella puolella

tulee esiin kansainvälinen, kaikkia eurooppalaisia koskettava ilmiö.

Lounaan jälkeen (jonka Erno tällä kertaa söi samassa paikassa muiden kanssa) lähdimme hakemaan kokemuksia monen (ainakin Oton) mielestä Barcelonan pyhimmästä paikasta, Camp Noulta. Matkaa kaupungin toiselle puolella teimme metrolla, jonka käyttäminen alkoi sujua myös metroneitsyt-Akilta. Perillä koimme maailman kentien parhaimman jalkapalloseuran ideologian ja saavutukset. Nämä kaikki näyttäytyvät vierailijalle Euroopan suurimman jalkapallostadionin syövereissä. Sen sijaan että olisimme turistien lailla tyytyneet pelkästään tähän suureelliseen ja kaupalliseen kokemukseen menimme seuraamaan läheisellä kentällä meneillään olevia nappuloiden jalkapalloharjoituksia. Kuinkahan moni näistä pelaajista saa joskus mennä nappulakengät jalassa Camp Noun nurmelle?

Aki saamassa kokemuksia.

Erno etsimässä identiteettiä.

Nappulat toteuttamassa unelmiaan.

Hola! Ummikoiden toinen päivä Barcelonassa

Herättyämme makoisten unien jälkeen ja syötyämme reilun aamiaisen suuntasimme jälleen kohti Cadaver Exquisit –koulutuspaikkaamme. Perillä meitä odottikin viisi innokasta kurssilaista kouluttajamme Martan lisäksi. Päästyämme pöydän ääreen esittelimme toisillemme kotitehtäviemme tuotokset. Sitten ohjaajamme Marta jatkoi luennolla ihmisen perustarpeista ja syistä miksi ihmiset matkustavat ja mitä he matkoiltaan hakevat. Olemmeko arjessa niin kiireisiä, että elämme jonkinlaisessa virtuaalitodellisuudessa? Onko meillä aikaa tehdä niitä asioita, joita haluaisimme vai suoritammeko arkea yhteiskunnan ja ympäristön aiheuttamien paineiden vuoksi? Lähdemmekö lomamatkalle paetaksemme tätä virtuaaliarkea? Tämän jälkeen aloimme pohtia aikaa ja ympäristön merkitystä hyvinvoinnin kannalta. Teorian mukaan terveellisen päivän ajankäyttö koostuu uni-, liikunta-, keskittymis-, yhteys-, leikki-, rentoutumis- ja reflektointiajasta. Mitenköhän meidän kaikkien ajankäyttö päivän aikana jakautuu noiden osien välille?

Katalonialaista lifestyleä havannoitiin Arc de Triomfilla.

Marta Mandolini roolissaan.

Aamun teoriatunnin jälkeen lähdimme liikkeelle. Hyppäsimme metroon, jolla huristelimme kaupungin toisella puolella sijaitsevaan Parc de la Ciutadella –puistoon. Puistossa saimme haastavan tehtävän. Meidän tuli tutustua alueeseen 20 minuutin ajan käyttäen hyväksi kaikkia aistejamme; haistellen, kuunnellen, katsoen, koskettaen ja hengittäen. Ei ollutkaan niin helppoa miltä kuulostaa, mutta antoi uuden perspektiivin siihen mitä kaikkea ympäristöstä voi kokea. Seuraava tehtävä tehtiin kahdessa ryhmässä. Ryhmän piti luoda tarina puistosta käyttäen hyväksi edellisenä iltana muovailtuja maskotteja. Akin ryhmän tarinasta tulikin valmis käsikirjoitus lohikäärmeseikkailulle kun taas Ernon ryhmän tarina liittyi enemmän ystävyyssuhteisiin. Tehtävä oli molempien ryhmien mielestä erittäin hauska sekä käyttökelpoinen opetuksessa ja oppimisessa. 

Chappy kavereineen lohikäärmettä etsimässä.

Mitähän siellä jalkojen välissä onkaan?

Puppy, Bibi, Alex ja Lizzy tietenkin!

Lounaan, jonka muuten Erno söi eri ravintolassa kuin muut, jälkeen siirryimme metrolla Barcelonan ostoskaduille La Ramblalle ja Passeige de Grazialle. Saimme paikalliselta oppaalta kuulla paikallisista tavoista kävelymme lomassa. Etenimme tosin hitaasti koska etenkin kurssimme naispuoliset osallistujat halusivat vierailla useissa kaupoissa matkan varrella Akin ja Ernon keskittyessä pääasiassa kaupungin historiaan ja kulttuuriin… Päätimme kävelyn Passeige de Grazialle Casa Batlló –rakennuksen kohdalle. Kyseinen rakennus muistuttaa enemmän saduissa kuvattuja rakennuksia kuin normaaleja kaupunkirakennuksia ja edustaa katalonialaisen modernismin tyylisuuntaa. Tämän jälkeen ummikot suuntasivat vielä väliin jääneille ostoksille muun ryhmän lähtiessä hotelleilleen lepäämään. Tätä kirjoittaessa mieleen juolahtaa vain kysymys siitä, että mitähän se huominen mahtaa tuoda tullessaan? 

Katalonialaista modernismia Antonio Gaudin tapaan.

Hola! Experimental Barcelona! - Ummikot ensimmäistä päivää Epsanjassa

Hämeenlinnan Lyseon lukion opettajat Erno Tossavainen ja Aki Kontturi osallistuvat Europass kurssille “Experimental Barcelona: Experimental travel for creative education, tourism and wellbeing”. Kurssilaisten keskeisenä tavoitteena on saada, löytää ja kehittää uusia ideoita ja menetelmiä oppilaitoksemme yrittäjyyskurssien suunnitteluun ja toteutukseen.

Näinhän se menee!

Ensimmäisenä matkapäivänä majoituimme huoneistohotelliin ja tutustuimme lähiympäristöön tallaamalla aurinkoisia katuja. Illalla lähdimme seuraamaan paikallisen jalkapallojoukkueen, FC Barcelonan sekä hieman etelämpänä sijaitsevan Valencian itsehallintoalueen ylpeyden, Valencia CF:n välistä jalkapallo-ottelua Kaurialan kenttää hieman isommalla Camp Nou-stadionilla. Espanjassa jalkapallo taitaa olla enemmän kuin peli: se on elämäntapa, osa paikallista kulttuuria ja ilmiselvästi myös merkittävä taloudellinen tuote. 

22 pelimiestä kentällä, 98 000 pelimiestä ja -naista  kentän laidalla. Tarjolla elämyksiä. 

Tänään maanantaina kurssimme alkoi esittelyillä ja tutustumisella muihin kurssilaisiin sekä kurssiviikon ohjelmaan. Ohjaajanamme toimiva Marta Mandolini inspiroi meitä kurssilaisia ajattelemaan matkailua ja turismia kokonaisvaltaisesti. Matkailu tulisi nähdä kokonaisuutena suunnittelusta paluuseen myös ihmistä muuttavana oppimisprosessina. Ihmisillä on erilaisia syitä lähteä matkalle, mutta se millaisen kokemuksen matkalta saa riippuu mm. matkaajan avarakatseisuudesta, ennakkoluulottomuudesta ja kyvystä havainnoida ympäristöä. 

Aki ja muita kurssilaisia tauolla.

Aki ja muita kurssilaisia pohtimassa matkan tarkoitusta. Työskentelyä ohjaamassa kouluttajamme Martta Mandolini (3. vasemmalta).